Elifantree: Anemone

3291
lukukertaa
Photo: Susanna Majuri ; Layout: Aarni Ylinen.

2018 Eclipse Music ECD-201860

1.Anemone
2.Reveries
3.Presence
4.I love you
5.Nana
6.Coral disco
7.Thunder
8.Inexhaustible

Music by Anni Elif and Pauli Lyytinen except 8 by Anni Elif, Pauli Lyytinen and Olavi Louhivuori. Music arranged by Elifantree. Lyrics by Anni Elif.

Anni Elif (vocals, synthesizer, piano), Pauli Lyytinen (tenor saxophone, EWI, live effects, drum machine, synthesizer, woodwinds, balafon, mellotron), Olavi Louhivuori (drums).

Recorded and mixed  2017 by Joonas Saikkonen at Ambience Studios, except 8 recorded and mixed 2016 by Jussi Liukkonen at Artlab Studio
Produced by Anni Elif, Pauli Lyytinen and Joonas Saikkonen
Mastered by Petter Ericsson at Studio Korpen

Arvio: 4,5 tähteä

 

Kymmenvuotiaan Elifantreen neljäs albumi. Matka jatkuu, Elifantree on sekä oma itsensä että taas uudenlainen. Anni Elif Egecioglu ja Pauli Lyytinen kantavat edelleen vastuun yhtyeen musiikin rakentelusta, rumpaliksi on Tatu Rönkön pitkän kauden jälkeen tullut Olavi Louhivuori.

Kapean genre-ajattelun kautta Elifantreeta on ihan turha lähestyä. Yhtyeen (tai levy-yhtiön) mukaan levyllä kuullaan ”sekoitus jazzia, taidemusiikkia, Bollywood-poppia sekä ambientia”. Elektronisen pulputuksen ja pörinän sekoittaminen akustisiin elementteihin on yhtyeen soundin perusta.

Ennen kaikkea Anemonen erityislaatu kumpuaa veden alta. Yhteistyö vedenalaisista kuvistaan tunnetun valokuvaaja Susanna Majurin kanssa on inspiroinut musiikkia, tavoitellaan unenomaisia, soljuvia tunnelmia. Musiikin vellontaan kietoutuvat Anni Elifin laatimien tekstien suuret teemat, liikutaan elämän ja kuoleman välimaastossa, luopumisesta selvitään päättymättömän rakkauden voimin.

Suuret teemat tuottavat painavaa musiikkia, mutta Elifantree ei jähmety. Vaihtelevuus ja yllätyksellisyys leimaa Anemonea, se ei ole mitään yhden tunnelman mediataatiota. Soundillisesti levy on kiehtova, analoginen rumpukone sykkii, analogisyntikat maistuvat nykymaailmassa jo luomulta, EWI (electronic wind instrument) asettuu luontevaksi osaksi Lyytisen saksofonimaailmaa, foneja ja lauluakin efektoidaan tarpeen mukaan. Kaikista teknisistä härvelihommista huolimatta Elifantree maistuu hyvin luonnolliselta: kun soundin on kerran sulatellut, kaikki onkin itsestäänselvää, juuri näin pitää ollakin. Oikea soittaminen ja aito muusikkous ovat takuuvarmasti pääosassa.

Ja tekstit välittää tietysti Anni Elif, jonka rohkea ja sielukas laulu on viimeinen varmistus sille, että tämä värikäs kokonaisuus nousee vaikuttavaksi ja muistettavaksi taideteokseksi.