SlowHill: Finndisc

2285
lukukertaa

2002 EMI Blue Note 7243 536842 2 8

SlowHill: Finndisc

Photography: Riitta Sourander ; Design: Janne at nggd.

1.Slowjazz (Sarmanto/Rinne/Maurola)
2.Super blue (Rinne/Maurola/Virtanen)
3.Positive (Koskinen/Rinne/Maurola/Virtanen/ Pentikäinen/Mörkö/Hyttinen)
4.Fishbass fusion (Rinne/Maurola)
5.Just a phrase (Rinne/Maurola/Virtanen)
6.Valo (Pohjola/Rinne/Maurola)
7.Yesterday star (Holmström/Paleface/Rinne/ Maurola/Virtanen)
8.Small stone (Suojärvi/Rinne/Maurola)
9.Fragonardo (Sarmanto/Rinne/Maurola/ Virtanen)
10.Song for Eetu (Rinne/Maurola)

(Samples from thew music of Heikki Sarmanto, Mike Koskinen, Pekka Pohjola, Carita Holmström…)

Tapani Rinne (ss, b-cl), DJ Slow (scratches, keyb)
+ 2, 3, 5, 7, 9 : J-P Virtanen (keyb)
+ 2, 5, 7, 9: Kalle Chydenius (b)
+ 8: Kalle Chydenius (scratches, keyb)
+ 2: Pepe Ahlqvist (voc)
+ 4: Teppo Mäkynen (dr)
+ 4: Jukka Hakoköngäs (keyb)
+ 5: DJ Bunuel (voice)
+ 7: Paleface (rap)

Produced by: DJ Slow
Co-produced by: J-P Virtanen Studios: Tea Room, Musicmakers, Utopiah, Seawolf.
Mastered by: Pauli Saastamoinen at Finnvox

Arvio: 3 tähteä

SlowHillin takana on parivaljakko DJ Slow (alias Vellu Maurola) ja Tapani Rinne. DJ Slow vastaa levyn tuotannosta, musiikillisen palapelin liimailuista, ja Rinne taas on levyn pääsolisti puhaltimineen.

SlowHill on tavallaan muunnelma teemasta RinneRadio: samalla tapaa kuin RinneRadiossa taustat tehdään pääasiassa konevoimin, ja päälle Rinne tuottaa sopraanosaksofonilla ja bassoklarinetilla niukkaa temaattista aineistoa, kaunosieluisesti ja meditatiivisen keskittyneesti.

SlowHillillä on kuitenkin selkeä oma lähtökohtansa. Nyt tehdään jossain mielessä kunniaa suomalaisen jazzin perinteelle. Suurin osa kappaleista perustuu samplatuille näytteille klassikoista tai vähemmän tunnetuistakin kappaleista, lähinnä SlowHilliä julkaisevan EMIn omasta katalogista.

Heikki Sarmanto, Mike Koskinen, Pekka Pohjola, Carita Holmström olkoot esimerkkejä samplatuista artisteista. SlowHillin tekemisen tapa ei kuitenkaan jätä alkuperäisestä paljoakaan jäljelle. Sampleja käytetään omiin tarkoituksiin, oman musiikin koristeeksi, ja periaatteessa jonkun tietyn samplen paikalle kävisi lukuisia muitakin vaihtoehtoja.

Plokkaamiansa sampleja DJ Slow toistaa ja paloittelee tarpeen mukaan, tekee niistä osan biisin komppia. Jopa vinyylilevyn napse on kelvannut rytminosaksi. Tyypillistä musiikille onkin rytminen selkeys ja jatkuvuus, riffien ja rytmien on ilmeisesti virrattava tasaisesti jo tanssittavuuden ja klubikäytönkin takia. Toimiva komppi on musiikinteon lähtökohta. Rinteen soiton temaattinen toisteisuus on sitten kuulijasta riippuen joko hypnoottista tai puuduttavaa.

Myös oikeita, eläviä muusikoita on Rinteen lisäksi mukana: basisti Kalle Chydenius ja kosketinsoittaja J-P Virtanen ovat mukana useammallakin raidalla, yhden kappaleen vieraita ovat mm. rumpali Teppo Mäkynen, kosketinsoittaja Jukka Hakoköngäs ja äänitaiteilijat Pepe Ahlqvist, DJ Bunuel ja tiukasti räppäävä Paleface.

Ilmiönä SlowHill kulkee jossain konemusiikin ja jazzin välimaastossa. Ongelma on sama kuin Rinteen tekemisissä niin usein: kun on kuullut biisin ensimmäisen minuutin, on jo saanut kaiken oleellisen informaation, ja loppuaika on laskettelua kohti näkyvissä olevaa maalia.

Komeita soundeja DJ Slow on koostanut, vaikka kuulokekuunteluun asti nautittavaksi. Myös Tapani Rinteen puhaltimien soundit ovat julmetun kauniita. Kokonaisuus onkin ammattitaitoinen ja tyylinmukainen. Harmi vain että tyyliin kuuluu luovuuden näin tiukasti rajattu ja rönsyilemätön käyttö.